Siirry pääsisältöön

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsan kasvatus, ihan niin kuin kaiken muunkin kasvattaminen, on uusi juttu minulle. Tämä on niitä kasveja joiden kasvattamiseen ryhtyessä olisi kannattanut tutkia asiaa vähän tarkemmin. Olen nimittäin laittanut ne kasvamaan ihan liian lähekkäin toisiaan. Avomaalla taimivälin pitäisi olla metrin verran. Minulla taitaa metrin matkalla olla kolme taimea.

Ostin ensin yhden taimen puutarhaliikkeestä. Sitä istuttaessa luinkin, että pitäisi olla vähintään kaksi taimea. Jollei sitten ole kyseessä itsepölyttyvä lajike. No minullahan ei siinä vaiheessa ollut mitään tietoa millainen taimi minulla on. Ajattelin, että ei siitä varmaan sitten tule mitään. Kävin kaupasta ostamassa kesäkurpitsan siemeniä ja kylvin niitä kaksi kappaletta maahan. No nyt minulla sitten on kahdenlaisia kesäkurpitsoja. Tuosta kaupasta ostetusta taimesta tulee vihreitä kesäkurpitsoja ja siemenistä keltaisia. Tykkään erityisesti tuon keltaisen väristä.

Kesäkurpitsa ei tykkää kylmästä. Etelä-Suomessa sen istutusaika on touko-kesäkuun vaihteessa normaalikesinä. Tänä vuonna sen varmaan olisi voinut istuttaa aikaisemminkin kun oli poikkeuksellisen lämmintä. 




Kesäkurpitsa tarvitsee reilusti vettä. Jostakin muistan lukeneeni, että vettä pitäisi antaa 10 litraa per taimi. Olenkin kantanut aikamoisen määrän vettä tänä kesänä kesäkurpitsoilleni.

Kesäkurpitsat pitää poimia aika pieninä. 20 senttiä on hyvä koko sadonkorjuuseen. Muuten siitä saattaa tulla puumainen. Saa nähdä miten kesäkurpitsani tulevat kestämään pakastamisen. Satuin nimittäin vasta tänään lukemaan, että se ei pidä pakastamisesta. Minulla on useampi kesäkurpitsa pakastettuna pieninä paloina. Olin ajatellut, että niitä paloja voi sitten laittaa erilaisiin wokkeihin. Täytyykin sitten käyttää loput sadot suoraan sellaisenaan.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Talvimökkeily

Meillä harrastetaan todella harvoin talvimökkeilyä. Mutta nyt tuli harrastettua. Isäntä ja koira itse asiassa jäivätkin vielä mökille lomailemaan. Talvi tuo omat haasteensa mökkeilyyn. Järvi on jäässä ja vettä pitää jostakin saada. Teimme sitten kairalla reiän järveen ja siinä olikin hakkaamista. Lämmittämisessä on myös omat haasteensa. Meni yli kuusi tuntia ennen kuin mökki oli se verran lämmin, että pystyi riisumaan toppavaatteet. Kylmä siis oli, mutta tavallaan se oli romanttistakin. Ja kuinka ihanaa olikaa mennä saunaan vähän viluisena. Joka tapauksessa yöllä ennätti sitten jo tulla kuumakin. Koira oli ihan haltioissaan. Se rakastaa lumessa temmeltämistä. Sen mielestä ihmisten ei kuulu liikkua jäällä, mutta koirille se on ihan ok. Toisin sanoen siis jos meistä jompi kumpi yrittää mennä lähellekään järveä, koira yrittää estää sen.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vaskitsa

Tiesithän, että vaskista on pieni jalaton lisko. Täysin harmiton. Meillä niitä mökillä näkyy aina välillä. Vaskitsaa saatetaan myös kutsua kuparikäärmeeksi. Vaskistsa on rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä laji. Valitettavan moni ei vaan osaa erottaa vaskitsaa käärmeestä ja ne pääsevät hengestään. Jostain itse asiassa luin, että kissa on vaskitsan pahin vihollinen. Vaskitsan tappamisesta tulee 202 euron sakko. Sama sakko koskee myös lemmikin tappamaan vaskitsaa. Jos on niin onneton pelkuri, että vaskitsan tappaa niin kannattaa ainakin jättää kehuskelematta asiasta. Kissojen ja ihmisten lisäksi vaskitsan uhkia ovat siili, kettu, supikoira, mäyrä, varikset ja muut petolinnut. Vaskistaa esiintyy Suomessa Vaasan ja Lieksan korkeudelle. Ahvenanmaalla vaskitsoja ei ole ollenkaan. Se on hyvin pitkäaikainen kaveri, saattaa elää jopa 30 vuotta. Ulkonäöltään se on hiekan- tai kuparinruskea. Pitudeltaan se on noin 25-40 senttiä pitkä. Vaskitsalla on liikkuvat silmäl...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Samettikukkien kylväminen

Meillä on nyt kevätkylvöt aloitettu. Saa nähdä miten onnistuu, minulla kun ei todellakaan viherpeukaloa ole, tai jos on niin se on keskellä kämmentä. Nyt on kylvettynä mm. samettiruusuja, jotain köynnöskukkia, lehtikaalia, palmukaalia, erilasia yrttejä ja pinaattia. Olikohan vielä jotakin muutakin. Tuntuu, että kylvölaatikoita on ihan kaikkialla. Nämä samettiruusujen siemenet oli kyllä todella veikeän näköiset. Paketin avattua piti ihan mennä googlaamaan, että todellako näiden pitää tältä näyttää. Saa nähdä onko tuo vanha kakkuvuoka huono valinta laatikoksi, mutta se oli juuri sopivan kokoinen ja muotoinen. Tai no, saattaa olla että siemenet ovat siitä huolimatta liian tiiviisti. Samettikukkia varten kylvömulta levitetään purkkiin tms. ja siemenet levitetään ihan pinnalle. Niiden päälle ei laiteta ollenkaan multaa. Alkuun suihkuttelu oli ehkä vähän haastavaa kun siemenet meinasi lähteä suorastaan lentoon. Olen suihkutellut kylvöstä kerran päivässä. Kylvös ei saa olla liian mä...
4 kommenttia
Lue lisää