Olen jo useamman kerran maininnut, että en ole oikein osannut suunnitella puutarhaani. Joitakin juttuja tulee liiaa, toisia asioita liian vähän. Lehtikaalini ovat lajia liian paljon, aivan liian paljon. Olen syönyt niitä, tehnyt lehtikaalisipsejä ja tainnut laittaa vähän pakastimeenkin. Lehtikaali ei vaan oikein sovellu pakastimeen, ainakaan minun kokemuksen mukaan. Toisin kuin esimerkiksi palmukaali. Suojasin lehtikaalini harsolla. Alkukesästä huomasin, että lehtikaaleihini iski sekä ötökät että kanit. Nyt kesän päätteeksi lehtikaali tulee korvistani ulos. Päätin, että otan vihdoinkin harson pois. Syököön kanit osan. Mutta edes kanit ei kykene syömään sitä määrää mitä minulla puutarhapalstallani kasvaa lehtikaalia. Minun puolesta voisivat käydä maistelemassa sitä vähän enemmänkin. Lehtikaalisipsieni repepti löytyy muuten oheisen linkin takaa. Kannattaa kokeilla.
Mökkihöperöiden elämää jossakin päin Savoa. Puutarha-asioissa peukalo on keskellä kättä ja niitä kovasti yritetään opetella. Mökkielämän lisäksi meillä on uunituore puutarhapalsta Helsingissä, jossa olemme päässeet tekemään ensimmäiset syystyöt, keväällä sitten pääsemme oikeasti viljelyhommiin. Jätä mielellään kommentti. Olemme niin peukalo keskellä kämmentä, että kokeneimpien viljeliöiden kommentitkin tulevat tarpeeseen.