Olen jo useamman kerran maininnut, että en ole oikein osannut suunnitella puutarhaani. Joitakin juttuja tulee liiaa, toisia asioita liian vähän. Lehtikaalini ovat lajia liian paljon, aivan liian paljon. Olen syönyt niitä, tehnyt lehtikaalisipsejä ja tainnut laittaa vähän pakastimeenkin. Lehtikaali ei vaan oikein sovellu pakastimeen, ainakaan minun kokemuksen mukaan. Toisin kuin esimerkiksi palmukaali. Suojasin lehtikaalini harsolla. Alkukesästä huomasin, että lehtikaaleihini iski sekä ötökät että kanit. Nyt kesän päätteeksi lehtikaali tulee korvistani ulos. Päätin, että otan vihdoinkin harson pois. Syököön kanit osan. Mutta edes kanit ei kykene syömään sitä määrää mitä minulla puutarhapalstallani kasvaa lehtikaalia. Minun puolesta voisivat käydä maistelemassa sitä vähän enemmänkin. Lehtikaalisipsieni repepti löytyy muuten oheisen linkin takaa. Kannattaa kokeilla.

Mitä olen oppinut tämän kesän aikana puutarhanhoidosta? Oikeastaan pääasiassa sen, että mitä ei kannata tehdä. Mitä pitäisi tehdä toisin. Mitä kannattaa kylvää paljon ja mitä vähemmän. Mutta siitä huolimatta olen ollut tyytyväinen tämän vuoden satoon. Ottaen siis huomioon sen, että tämä oli ensimmäinen vuosi ja minun viherpeukaloni todellakin on puutteellinen. Syksyä on toki vielä jäljellä. Minulla on vielä palstalla kasviksia kasvamassa. Myös kaikki syystyöt ovat tekemättä. Mutta samaan aikaan minulla on jo mielessä ensi kesä. Nyt tiedän niin paljon paremmin miten asiat kannattaa hoitaa. Minulla on jo mielessä miljoona erilaista suunnitelmaa miten haluan ensi vuonna toteuttaa asiat. Ja sehän on pääasia. Olin myös varautunut siihen, että ensimmäinen kesä menee niin pieleen, että olen valmis lyömään konkreettisesti hanskat tiskiin. Onneksi näin ei käynyt. Talven aion käyttää konkreettiseen opiskeluun. Otan selvää asioista mahdollisimman paljon. Teen suunnitelmia miltä palstani...

Ai että tykkään tästä mangoldista. Se on jo pelkästään niin kauniin näköinenkin puutarhassani, että sitä jaksaa aina uudestaan ja uudestaan ihailla. Mangoldi on suomalaiselta nimeltään lehtijuurikas. Se on sukua punajuurelle ja sokerijuurekkaalle. Minä ostin mangoldini tänä vuonna taimena, istutin puutarhapalstalleni kolme taimea. Niistä lopulta jäi henkiin vaan yksi. Taisivat kärsiä kuivuudesta ihan alku kesästä. Se on myös ollut puutarhapalstallani aktiivisesti vierailevien kanien suurta suosikkiherkkua. Ainakin oletan, että se on kani joka käy napsimassa paloja lehdistä. Mangoldi kerätään alkaen uloimmista lehdistä ja se nyppäistään (tai kierretään) irti samalla tavalla kuin raparperin lehdet. Sadonkorjuuaika on noin 2 kuukautta kylvämisestä. Mangoldi on siitä kiva kasvis, että se kestää pientä pakkasta. Mangoldia voi pakastaa kunhan sen ryöppää ensin nitraattipitoisuuden vuoksi. Mangoldia käytetään samalla tavalla kuin pinaattia. Se sopii keittoihin, patoihin, piirakoihin ...

Kesäkurpitsan kasvatus, ihan niin kuin kaiken muunkin kasvattaminen, on uusi juttu minulle. Tämä on niitä kasveja joiden kasvattamiseen ryhtyessä olisi kannattanut tutkia asiaa vähän tarkemmin. Olen nimittäin laittanut ne kasvamaan ihan liian lähekkäin toisiaan. Avomaalla taimivälin pitäisi olla metrin verran. Minulla taitaa metrin matkalla olla kolme taimea. Ostin ensin yhden taimen puutarhaliikkeestä. Sitä istuttaessa luinkin, että pitäisi olla vähintään kaksi taimea. Jollei sitten ole kyseessä itsepölyttyvä lajike. No minullahan ei siinä vaiheessa ollut mitään tietoa millainen taimi minulla on. Ajattelin, että ei siitä varmaan sitten tule mitään. Kävin kaupasta ostamassa kesäkurpitsan siemeniä ja kylvin niitä kaksi kappaletta maahan. No nyt minulla sitten on kahdenlaisia kesäkurpitsoja. Tuosta kaupasta ostetusta taimesta tulee vihreitä kesäkurpitsoja ja siemenistä keltaisia. Tykkään erityisesti tuon keltaisen väristä. Kesäkurpitsa ei tykkää kylmästä. Etelä-Suomessa sen istut...

Meillä on ollut tosi hyvä härkäpapuvuosi. Niitä tulee vaan lisää ja lisää. Härkäpavun hyvä puoli on se, että parantaa maan ravinnepitoisuutta. Oma puutarhapalstani oli jonkin verran huonossa kunnossa ja oletan härkäpapujen tekevän hyvää maalle. Lähdin keväällä innoissani kylvämään siemeniä tänne kotiin. Nehän venähti heti todella pitkiksi. Kuljettaminen puutarhapalstalle oli tosi työlästä ja suurin osa taimista ennätti katketa matkan varrella. Kylvin ne siis ihan liian aikaisessa vaiheessa. Kylvin sitten uudet siemenet uudelleen palstalle ja ne lähti hyvin kasvamaan. Satoa alkoi tulla jo heinäkuun alkupuolella. Innoissani kylvin vielä uuden satsin siemeniä siinä vaiheessa kun ensimmäiseet pavut olivat jo korjuuvaiheessa ja nekin lähti hyvin itämään. Tällä viikolla poimin sitten tuon jälkimmäisen sadon viimeiset pavut. Härkäpavun lehtihankoihin kehittyy 2-5 kukkaa, joista sitten muodostuu palot joiden sisällä pavut ovat. Minun härkäpapujen kukat olivat valkoisia. Naapuripalst...

Kuvittelen omistavani 3 mustaherukkapensasta ja 2 punaherukkapensasta. Mutta punaherukan tilalla olikin valkoherukkaa. No se loppupeleissä sopi minulle vallanmainiosti. Viime syksynä sain palstani niin myöhään, että marjakausi oli jo ohi. Mustaherukoita tuli tänä vuonna todella vähän. Olin varmaan kastellut niitä ihan liian vähän. Keittelin niistä mehua, mutta se jäi todella vähäiseksi. Ei montaa desiä mehua tullut. Valkoherukkaa sen sijaan tuli ihan kivasti. Sain lopulta keitettyä reilut 3 litraa mehua. Mökillä sen sijaan valkoherukkasato jäi nollaksi, samoin karviaiset. Eikä musta- ja punaherukkakaan mitään hääviä satoa antanut. Minulla on vaan ongelma noiden pensaiden kanssa. Niiden lähellä kasvaa nokkosta, jotakin raunioyrttiä ja sitten jotakin piikikästä ohdakkeen näköistä. Yritin keväällä perkaa sen maan todella huolellisesti ja laitoin katetta pensaiden juurelle. No se ei estänyt kuin hetkeksi raunioyrttiä kasvamasta. En tiedä mitä sille pitäisi tehdä

Ihan huippua poimia tällaisia ihanuuksia omalta palstalta. Minä kun skeptisenä epäilin saanko yhtään mitään kasvatettua. Suurin osa kasvattamistani jutuista on onnistunut ainakin jotenkin. Muutama ihan kokonaan epäonnistunutkin juttu on ollut, kuten sipulit ja pinaattikiinankaali. Herneitä tulee suhteellisen vähän, mutta jonkun verran kuitenkin. Joitakin juttuja tulee ihan liikaakin, kuten esim. lehtikaalia. Hukun siihen. Kaikin puolin positiivinen fiilis jää tästä ensimmäisestä kaudesta. Ensi vuonna sitä on jo huomattavasti viisaampi.

Tässä vähän kukkaloistoa puutarhapalstalta. Eipä muuten ole suurimmasta osasta noista mitään hajua mikä mikäkin on. Tai no, näistä kuudesta luulen tunnistavani kolme. Palsta on kuitenkin täynnä mitä erilaisempia kukkia joita en todellakaan tunne.

Onpa ollut ihana kesä. Puutarhapalstalta saa lähes joka päivä käydä hakemassa jotakin satoa. Ihan huippua. Alkaa vaan pakastin olemaan niin täynnä, että mihinköhän nämä kaikki mahtuvat. Olen yrittänyt käydä kastelemassa lähes joka päivä. Aikamoinen homma tuossa palstan hoito kyllä on, mutta samalla niin todella rentouttavaa. Herää vaan kysymys, että nyt kun kesäloma on jo ohi niin missä välissä tuolla palstalla tekee kaiken tarvittavan. Eipä muuten tarvitse paljon käydä kaupassa. Nyt helteillä ei loppujen lopuksi ole mikään kovin suuri nälkäkään. Lomalla lähdin yleensä jo heti aamusta palstalle ja tulin iltapäivällä kotiin. Mitään varsinaisia eväitäkään ei tarvinnut ottaa mukaan, muuta kuin tietenkin juotavaa. Palstalla riittää koko ajan jotakin pientä naposteltavaa. Olen nautiskellut viinimarjoja, herneitä, mansikoita jne. Ihan huippua.

Olin viikon matkalla Italiassa, Ischialla. Ihan kateellisena katselin heidän paikallisia puutarhoja jotka kukoistivat. Minulla kun on tuo oma pieni kuiva maaplänttini, joka tuntuu niin kitukasvuiselta etenkin nyt kun on nähnyt italialaisia puutarhoja. Oma palstani oli viikon miehen hoiteissa ja pelkäsin mitenkä käy. Mutta eipä hän ainakaan ihan kaikkea ollut onnistunut tappamaan, kuten pelkäsin. Muutamat härkäpavut jo keräsinkin. Ne ovat todella etuajassa. Meidän naapuripalstalla härkäpavut näyttivät vasta kukkivan. Rikkaruohoja oli kertynyt taas viikon aikana ihan hirmuinen määrä. En edes saanut tänään kaikkia rikkaruohoja pois. Täytyy mennä huomenna uudelleen hommiin.

Jos omat viljelykseni eivät onnistu niin onneksi saamme edes raparperia. Siitä on kiittäminen edellistä viljelijää. Itse asiassa raparperia taitaa tulla niin paljon, etten millään saa käytettyä kaikkea. No eipä se mitään haittaa, onhan se ihan kaunis kasvi. Itse asiassa lupasin ainakin yhdelle työkaverilleni viedä vähän raparperia. Kevään alussa raparperi näyttää tältä. Se puskee maasta ulos tuollaisia punaisia palleroita. Kasvaessa se sitten alkaa tekemään isoja vihreitä lehtiä. Raparperi on siitä kiva kasvi, että sitä en edes minä onnistu tappamaan. Meidän vanhassa kodissa raparperi olikin lähes ainoa kasvi joka menestyi meidän vanhan kodin pihalla. Asuimme ennen rivitalossa jonka piha oli aika onneton eikä siihen oikeastaan juuri koskaan paistanut aurinko. Raperissahan on runsaasti oksaalihappoa. Sitä ei juuri raakana kannata syödä. Minun isäni on aikoinaan lapsena joutunut vatsahuuhteluun syötyään raparperia ja ei ole sen jälkeen koskenut kyseiseen kasviin. Rapa...

Hommat on nyt aloitettu palstalla. Itse asiassa olen tehnyt niin paljon hommia tällä viikolla, että jokainen lihaas on kipeä. Tänä aamuna teki tiukkaa päästä sängystä ylös, mutta lähdettiin kuitenkin hommiin. Tämä blogi muuten pitäisi nimetä uudelleen joksikin amatööri palstailijan blogiksi. Saa nähdä mitä tästä oikeasti tulee. Ensimmäisinä päivinä oli todella märkää. Kuten kuvasta näkyy niin saappaa oli ihan mudassa. Malttamattomana pyöräilin vähän joka päivä palstalle katsomaan tilannetta ja harmitti kun oli ihan vetistä. Mutta viime sunnuntaista lähtien onkin sitten ollut jo ihan hyvä tilanne. Lenkkarit riittävät hyvin jalkineiksi ja olenkin ryhtynyt puuhaan. Kivat muuten noi minun kumpparit, meidän koira on purrut ne rikki ja vesi menee läpi. Pitäisi ostaa uudet saappaat. Koira yrittää aina mökillä suojella ja estää järvelle menon ja tarraa kiinni saappaista. Meidän mansikkamaa on tosi raihnaisen näköinen. Saa nähdä saako sen jotenkin elvytettyä. Raparperi kovasti on alka...

Luin, että valkosipulia voi kasvattaa kotioloissa. Syksyllä kun saatiin meidän puutarhapalsta, mietin että pitäisikö laittaa tulemaan valkosipulia. Olin ymmärtänyt, että valkosipuli pitää laittaa tulemaan nimenomaan syksyllä. Nyt kun olen tutkinut asiaa niin onkin erikseen talvi- ja kesävalkosipulia. Pääsiäiseksi ostin kaupasta valkosipulia ja ne oli todella isosti versonneet. Lähdin tutkimaan tarkemmin, että voisiko valkosipulia kasvattaa ihan sisälläkin. Päätin kokeilla ja pistin maanantaina illalla valkosipulin ruukkuun. Nyt muutamaa päivää myöhemmin se jo puskee versoa. Olipa kiva huomata, että tuotosta alkaa tulemaan näin nopeasti. Noita versojahan voi käyttää ruoanlaitossa. Eli vaikka sipuleita ei tulisikaan niin versot menee hyötykäyttöön. Tästä intoutuneena on pakko laittaa meidän palstalle  myös valkosipulia tulemaan.

Apua, minulta loppuu tila. Taimen alkuja on ihan kaikkialla. Ikkunalaudat pursuaa ruukkuja. Onkohan tämä touhu lähtenyt vähän lapasesta? Pitääköhän lähteä etsimään isompaa kotia, jossa olisi enemmän ikkunalautoja. :)

Kevättä kohti mennään ja kauhea hinku olisi päästä palstailemaan. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy niin matka on kuitenkin vielä pitkä. Meidän palstalla on ainakin 30 senttiä lunta. Saa nähdä miten pitkään tuon sulaminen kestää. Ja ylipäätään kun on ensimmäinen kevät niin ei ole aavistustakaan miten märkä tuo meidän palsta on. Mutta sen näyttää aika. Siemenostoksilla ollaan kuitenkin käyty. Lähti vähän lapasesta. Nyt on hommattuna niin paljon kaikenlaista, että mahtaakohan koko palstalle edes mahtua. Oli muuten kyllä todella vaikea tehdä päätöstä, että mitä halutaan viljellä. Plantagenin sivuille kun meni niin tuli melkein ahdistunut olo, haluan kokeilla noita kaikkia. Yritän nyt kuitenkin ensimmäisenä vuotana lähteä maltillisesti liikkeelle ja yritin valita mahdollisimman helppoja kasvatettavia. Ja ylipäätään ei ole mitään tietoa siitä, että miten hyvin meidän palstalla mitään edes kasvaa.

Helsinkiinkin tuli talvi. Oikein kunnolla jopa. Tämä kun on ollut erikoinen talvi säiden puolesta. Pariin kertaan ennätti sataa lunta, mutta se suli aina pois muutaman päivän sisällä. Nyt lunta on ollut kohta 2 viikkoa. Ja sitä on oikein kunnolla. Melkein olin toivonut, että lumi jäisi satamasta. Se ehkä nopeuttaisi kevättä sen suhteen, että koska pääsee puutarhapalstalle hommiin. Toisaalta sitten taas lumi varmasti suojaa niitä meidän vähäisiä palstalla jo kasvavia kasveja. Mieli on joka tapauksessa kääntynyt jo kevääseen. Hiljalleen alkaa olemaan aika tehdä suunnittelua siitä mitä haluan ensi kesällä meidän puutarhapastalla kasvavan. Olisi aikaa ottaa selvää mihin aikaan mitäkin asioita pitäisi valmistella. Ja mitä ylipäätään haluamme kasvattaa.

Yksivuotiset: anisruoho basilika kehäkukka kesäkynteli korianteri kurkkuyrtti maustekirveli  sinapit tilli tuoksuampiaisyrtti  vihanneskrassi Kaksivuotiset kumina persilja Monivuotiset iisoppi koiruoho  laventeli lipstikka maustefenkoli  maustemeirami (käytännössä yksivuotinen) minttu mäkimeirami  rakuuna rosmariini ruohosipuli saksankirveli salvia (käytännössä yksivuotinen) sitruunamelissa talvikynteli  timjami valkosipuli väinönputki yrtti-iiso

Se on kohta uuden vuoden aloitus. Mieli tekee päästä laittamaan sormet multaan. Helsingissä ei ole ollenkaan lunta. Enkä sitä kaipaakaan. Olisi mahtavaa jos kevättyöt pääsisi aloittamaan todella aikaisin. Lueskelin tuossa ihan lähipäivinä noita meidän puutarhapalstan käyttö- ja hoito-ohjeita. Pensaitahan meillä siellä on mustaherukkaa ja vadelmaa. Ohjeiden mukaan palstalla saa kasvattaa pensaina ainoastaan perinteisiä herukoita, karviaisia ja vadelmia. Toivottavasti niistä meidän mustaherukkapensaista tulisi marjoja. Saatiin palsta niin myöhään syksyllä, etten tiedä jos niitä oli käyty poimimassa. Jos ei oltu poimittu, niin tilanne näytti todella huonolta. Ihan naapuripalstalla, jota kukaan ei ollut hoitanut viime kesän aikana, oli todella runsaasti punaisia viinimarjoja. Meidän pensaat sen sijaan huokui tyhjyyttä. Toisaalta meillä oli mökilläkin todella huono marjavuosi, että ehkä vika ei ole palstan pensaissa vaan ihan vaan säässä. Vadelmia ei myöskään näkynyt yhtään. Ja pensaat ...

Mieli halajaa mökille ja siis kesään ylipäätäänkin. Vähän ollaan alustavasti mietitty, että lähdettäisiinkö uudeksi vuodeksi mökille. Eipä tarttisi tuon meidän koirankaan säikkyä raketteja. Vaikka ei tuo nuorempi koira ole kovin paukkuarka. Meidän edesmennyt koira pelkäsi uutena vuotena aina todella paljon. Joulukiireiden jälkeen ajattelin pysähtyä hetkeksi rauhassa miettimään mitä meidän puutarhapalstalla ensi keväänä kasvatetaan. Tai mitä me yritetään saada kasvatettua. Ajattelin, että jos yrittäisi löytää vaikka jotakin puutarhanhoidon aloittelijan oppaita kirjastosta. Vaikka ei kai siihen oikeasti auta mikään muu kuin vaan raaka harjoittelu.

Mökki on nyt laitettu talviteloille. Tai no edelliset mökkeilijät olivatkin jo tehneet suurimman osan hommista viime viikonloppuna. Laituri oli nostettu ja pumppu irrotettu. Ne on yleensä ne suuritöisimmät työt sekä keväällä että syksyllä. Olimme siis tällä kertaa kantoveden varassa, pumppu kun oli irrotettu. Aivan ihana pidennetty viikonloppu takana. Lähdimme reissuun jo perjantaina ennen puoltapäivää ja tulimme kotiin maanantaina iltapäivästä. Jos viime viikot on ainakin Helsingissä satanut, niin nyt oli todella upea aurinkoinen keli koko viikonlopun. Eli pääsimme nauttimaan auringostakin. Todella kylmä kyllä oli. Ensimmäinen yö meni palellessa. Puista oli lähtenyt lähes kaikki lehdet. Haravoitiin osa pois, mutta ajallisesti ei kaikkea edes olisi ehtinyt haravoida. Maa oli todella märkää ja lehdet painoivat paljon. Olen yleensä jättänyt osan lehdistä maahan ja keväällä sitten ollaan ruohonleikkurilla ajettu niiden yli. Muistelen jostakin lukeneeni, että se tekee nurmikoll...