Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kaneille ruokaa

Olen jo useamman kerran maininnut, että en ole oikein osannut suunnitella puutarhaani. Joitakin juttuja tulee liiaa, toisia asioita liian vähän. Lehtikaalini ovat lajia liian paljon, aivan liian paljon. Olen syönyt niitä, tehnyt lehtikaalisipsejä ja tainnut laittaa vähän pakastimeenkin. Lehtikaali ei vaan oikein sovellu pakastimeen, ainakaan minun kokemuksen mukaan. Toisin kuin esimerkiksi palmukaali. Suojasin lehtikaalini harsolla. Alkukesästä huomasin, että lehtikaaleihini iski sekä ötökät että kanit. Nyt kesän päätteeksi lehtikaali tulee korvistani ulos. Päätin, että otan vihdoinkin harson pois. Syököön kanit osan. Mutta edes kanit ei kykene syömään sitä määrää mitä minulla puutarhapalstallani kasvaa lehtikaalia. Minun puolesta voisivat käydä maistelemassa sitä vähän enemmänkin. Lehtikaalisipsieni repepti löytyy muuten oheisen linkin takaa. Kannattaa kokeilla.
Uusimmat tekstit

Kesän opit

Mitä olen oppinut tämän kesän aikana puutarhanhoidosta? Oikeastaan pääasiassa sen, että mitä ei kannata tehdä. Mitä pitäisi tehdä toisin. Mitä kannattaa kylvää paljon ja mitä vähemmän. Mutta siitä huolimatta olen ollut tyytyväinen tämän vuoden satoon. Ottaen siis huomioon sen, että tämä oli ensimmäinen vuosi ja minun viherpeukaloni todellakin on puutteellinen. Syksyä on toki vielä jäljellä. Minulla on vielä palstalla kasviksia kasvamassa. Myös kaikki syystyöt ovat tekemättä. Mutta samaan aikaan minulla on jo mielessä ensi kesä. Nyt tiedän niin paljon paremmin miten asiat kannattaa hoitaa. Minulla on jo mielessä miljoona erilaista suunnitelmaa miten haluan ensi vuonna toteuttaa asiat. Ja sehän on pääasia. Olin myös varautunut siihen, että ensimmäinen kesä menee niin pieleen, että olen valmis lyömään konkreettisesti hanskat tiskiin. Onneksi näin ei käynyt. Talven aion käyttää konkreettiseen opiskeluun. Otan selvää asioista mahdollisimman paljon. Teen suunnitelmia miltä palstani

Ihana mökkiviikonloppu

Ihana mökkiviikonloppu lähenee loppuaan.

Mangoldi

Ai että tykkään tästä mangoldista. Se on jo pelkästään niin kauniin näköinenkin puutarhassani, että sitä jaksaa aina uudestaan ja uudestaan ihailla. Mangoldi on suomalaiselta nimeltään lehtijuurikas. Se on sukua punajuurelle ja sokerijuurekkaalle. Minä ostin mangoldini tänä vuonna taimena, istutin puutarhapalstalleni kolme taimea. Niistä lopulta jäi henkiin vaan yksi. Taisivat kärsiä kuivuudesta ihan alku kesästä. Se on myös ollut puutarhapalstallani aktiivisesti vierailevien kanien suurta suosikkiherkkua. Ainakin oletan, että se on kani joka käy napsimassa paloja lehdistä. Mangoldi kerätään alkaen uloimmista lehdistä ja se nyppäistään (tai kierretään) irti samalla tavalla kuin raparperin lehdet. Sadonkorjuuaika on noin 2 kuukautta kylvämisestä. Mangoldi on siitä kiva kasvis, että se kestää pientä pakkasta. Mangoldia voi pakastaa kunhan sen ryöppää ensin nitraattipitoisuuden vuoksi. Mangoldia käytetään samalla tavalla kuin pinaattia. Se sopii keittoihin, patoihin, piirakoihin

Kesäkurpitsa

Kesäkurpitsan kasvatus, ihan niin kuin kaiken muunkin kasvattaminen, on uusi juttu minulle. Tämä on niitä kasveja joiden kasvattamiseen ryhtyessä olisi kannattanut tutkia asiaa vähän tarkemmin. Olen nimittäin laittanut ne kasvamaan ihan liian lähekkäin toisiaan. Avomaalla taimivälin pitäisi olla metrin verran. Minulla taitaa metrin matkalla olla kolme taimea. Ostin ensin yhden taimen puutarhaliikkeestä. Sitä istuttaessa luinkin, että pitäisi olla vähintään kaksi taimea. Jollei sitten ole kyseessä itsepölyttyvä lajike. No minullahan ei siinä vaiheessa ollut mitään tietoa millainen taimi minulla on. Ajattelin, että ei siitä varmaan sitten tule mitään. Kävin kaupasta ostamassa kesäkurpitsan siemeniä ja kylvin niitä kaksi kappaletta maahan. No nyt minulla sitten on kahdenlaisia kesäkurpitsoja. Tuosta kaupasta ostetusta taimesta tulee vihreitä kesäkurpitsoja ja siemenistä keltaisia. Tykkään erityisesti tuon keltaisen väristä. Kesäkurpitsa ei tykkää kylmästä. Etelä-Suomessa sen istut

Härkäpapu

Meillä on ollut tosi hyvä härkäpapuvuosi. Niitä tulee vaan lisää ja lisää. Härkäpavun hyvä puoli on se, että parantaa maan ravinnepitoisuutta. Oma puutarhapalstani oli jonkin verran huonossa kunnossa ja oletan härkäpapujen tekevän hyvää maalle. Lähdin keväällä innoissani kylvämään siemeniä tänne kotiin. Nehän venähti heti todella pitkiksi. Kuljettaminen puutarhapalstalle oli tosi työlästä ja suurin osa taimista ennätti katketa matkan varrella. Kylvin ne siis ihan liian aikaisessa vaiheessa. Kylvin sitten uudet siemenet uudelleen palstalle ja ne lähti hyvin kasvamaan. Satoa alkoi tulla jo heinäkuun alkupuolella. Innoissani kylvin vielä uuden satsin siemeniä siinä vaiheessa kun ensimmäiseet pavut olivat jo korjuuvaiheessa ja nekin lähti hyvin itämään. Tällä viikolla poimin sitten tuon jälkimmäisen sadon viimeiset pavut. Härkäpavun lehtihankoihin kehittyy 2-5 kukkaa, joista sitten muodostuu palot joiden sisällä pavut ovat. Minun härkäpapujen kukat olivat valkoisia. Naapuripalst

Marjasato

Kuvittelen omistavani 3 mustaherukkapensasta ja 2 punaherukkapensasta. Mutta punaherukan tilalla olikin valkoherukkaa. No se loppupeleissä sopi minulle vallanmainiosti. Viime syksynä sain palstani niin myöhään, että marjakausi oli jo ohi. Mustaherukoita tuli tänä vuonna todella vähän. Olin varmaan kastellut niitä ihan liian vähän. Keittelin niistä mehua, mutta se jäi todella vähäiseksi. Ei montaa desiä mehua tullut. Valkoherukkaa sen sijaan tuli ihan kivasti. Sain lopulta keitettyä reilut 3 litraa mehua. Mökillä sen sijaan valkoherukkasato jäi nollaksi, samoin karviaiset. Eikä musta- ja punaherukkakaan mitään hääviä satoa antanut. Minulla on vaan ongelma noiden pensaiden kanssa. Niiden lähellä kasvaa nokkosta, jotakin raunioyrttiä ja sitten jotakin piikikästä ohdakkeen näköistä. Yritin keväällä perkaa sen maan todella huolellisesti ja laitoin katetta pensaiden juurelle. No se ei estänyt kuin hetkeksi raunioyrttiä kasvamasta. En tiedä mitä sille pitäisi tehdä