Siirry pääsisältöön

Mökillä taas

Täällä sitä ollaan taas mökillä. Perjantaina tupaa lämmittäessä meinasi kyllä tulla uskon puute ja teki jo mieli sanoa miehelle, että nyt lähdetään kyllä kotiin. Mutta hiljaa hyvä tulee. Lauantaina aamulla meillä oli jo liiankin kuuma.


Lähdettiin matkaan perjantaina heti aamulla. Ihan sen vuoksi, että lämmittäminen tosiaan vaatii aikamoisen työn näin talvella. Edelliset mökkeilijät olivat olleet sunnuntaihin asti mökillä, miehen siskon perhe. Salaa haaveilin, että jos vielä edes vähän olisi lämpöä jäljellä. Mutta ei toivoa, tupa näytti -10 astetta. Edelliset mökkeilijät olivat unohtaneet tölkillisen energiajuomaa ja se oli räjähtänyt. Jäistä juomaa oli siellä täällä, joten ensin oli vähän siivoustyötä.




Meidän takka on sellainen, että se on vaikea saada kesälläkin lämpimäksi. Saati sitten talvella. Yritettiin ensin ihan yhdellä puulla ja kasalla tuohta saada takkaa vähän lämpimämmäksi. Mutta ei toivoakaan, että se olisi riittänyt. Savua tuli kaikkialta muualta paitsi itse piipusta. Reilu tunti meni siihen, että saatiin takka kunnolla syttymään. Todennäköisesti johtui osittain myös siitä, että ulkona oli lämpimämpää kuin sisällä. Ulkona nimittäin oli vaan -5 astetta.


Oltiin tosi paljon aluksi ulkona auringossa. Aurinko lämmitti ihan reilusti. Mutta kun alkoi hämärtyä oli pakko siirtyä kylmään tupaan. Täällä sitten värjöteltiin toppavaatteissa ja odotettiin hartaasti saunaan pääsyä. Saunan lämmittäminenkin on ihan erilainen operaatio kun käyttövesi on täysin jäistä. Meillähän saunavesi lämmitetään kiukaan ohessa. Voi mikä ihanuus oli lopulta päästä saunanlauteille lämmittelemään.


Aamulla olikin sitten jo ihan lämmintä. Kävimme koiran kanssa pitkän lenkin jäällä. Koira itse asiassa hyytyi ennemmin kuin emäntä. Loistavaa hyötyliikuntaa. Hyvä vaan, että koira hyytyi ja halusi jo tulla kotiin. Oli nimittäin minullakin jalat lopulta todella kipeät. Paikoitelleen lunta oli polviin asti ja siinä on kyllä aika raskasta kävellä melkein 5 kilometriä.




Jäätilanne on ihan erilainen kuin kuukausi sitten. Viimeeksi avannon sai hakattua suhteellisen helposti. Nyt sen hakkaamiseen meni huomattavasti enemmän aikaa. Ihan tuli hiki. Joka aamu avannon saakin sitten hakata uudelleen, toki se on nyt huomattavasti helpompaa kun suurin työ on jo tehty. Laskin, että jään paksuus on noin 35 senttiä.


Vaikka aluksi palelimmee niin oli tämä taas vaivan arvoista. Kyllä täällä mökillä vaan sielu lepää ihan eri tavalla kuin Helsingissä.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juhannusruusun loistoa

Meidän juhannusruusu alkoi kukkia noin viikko juhannuksen jälkeen. Todella isot kukat. Juhannusruusu on kyllä yksi lempikasveistani. Juhannusruusu on niin helppo hoitoinenkin, että senkin puolesta pidän siitä. Vähän on päässyt villiintymään tämä meidän ruusu. Se kasvaa talon kulmalla ja huomasin, että talon alta lautojen välistä tulee lehtiä. Muutama kukkakin näkyy siellä. Jäin miettimään, että pitäisiköhän sille tehdä jotain. Samoin nurmikolla näkyy siellä täällä ruusun alkuja, mutta ne ovat aina hävinneet nurmikon leikkuun yhteydessä. Tykkään kävellä paljain varpain mökillä ja ruusun piikkien päälle ei välttämättä olisi kiva astua.

Ukkosta

Kirjoitus tulee vähän myöhässä. On muka ollut niin kiire, ettei ole tännekään ehtinyt. Muutama viikko sitten oli se mieletön myrsky Etelä-Suomessa. Meille mökille asti se ei tullut. Ainoastaan ukkonen ja vesisade tuli, mutta ei tuullut tippaakaan. Ukkonenkin pysytteli useamman kilometrin päässä. Meidän vanha (kesällä edesmennyt) koira oli aina paniikissa kun vähänkin ukkonen jyrähti. Mutta tää nuori herra oli ihan kuin mitään ei kuuluisikaan. Se pomppi vesisateessa ulkona ja yritti pyydystää sammakoita. Minä olen ukkosfani. Ukkosta on todella miellyttävä kuunnella ja salamita ihailla.

Ulkomailla

Olin viikon matkalla Italiassa, Ischialla. Ihan kateellisena katselin heidän paikallisia puutarhoja jotka kukoistivat. Minulla kun on tuo oma pieni kuiva maaplänttini, joka tuntuu niin kitukasvuiselta etenkin nyt kun on nähnyt italialaisia puutarhoja. Oma palstani oli viikon miehen hoiteissa ja pelkäsin mitenkä käy. Mutta eipä hän ainakaan ihan kaikkea ollut onnistunut tappamaan, kuten pelkäsin. Muutamat härkäpavut jo keräsinkin. Ne ovat todella etuajassa. Meidän naapuripalstalla härkäpavut näyttivät vasta kukkivan. Rikkaruohoja oli kertynyt taas viikon aikana ihan hirmuinen määrä. En edes saanut tänään kaikkia rikkaruohoja pois. Täytyy mennä huomenna uudelleen hommiin.