Olin viikon matkalla Italiassa, Ischialla. Ihan kateellisena katselin heidän paikallisia puutarhoja jotka kukoistivat. Minulla kun on tuo oma pieni kuiva maaplänttini, joka tuntuu niin kitukasvuiselta etenkin nyt kun on nähnyt italialaisia puutarhoja. Oma palstani oli viikon miehen hoiteissa ja pelkäsin mitenkä käy. Mutta eipä hän ainakaan ihan kaikkea ollut onnistunut tappamaan, kuten pelkäsin. Muutamat härkäpavut jo keräsinkin. Ne ovat todella etuajassa. Meidän naapuripalstalla härkäpavut näyttivät vasta kukkivan. Rikkaruohoja oli kertynyt taas viikon aikana ihan hirmuinen määrä. En edes saanut tänään kaikkia rikkaruohoja pois. Täytyy mennä huomenna uudelleen hommiin.

Tiesithän, että vaskista on pieni jalaton lisko. Täysin harmiton. Meillä niitä mökillä näkyy aina välillä. Vaskitsaa saatetaan myös kutsua kuparikäärmeeksi. Vaskistsa on rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä laji. Valitettavan moni ei vaan osaa erottaa vaskitsaa käärmeestä ja ne pääsevät hengestään. Jostain itse asiassa luin, että kissa on vaskitsan pahin vihollinen. Vaskitsan tappamisesta tulee 202 euron sakko. Sama sakko koskee myös lemmikin tappamaan vaskitsaa. Jos on niin onneton pelkuri, että vaskitsan tappaa niin kannattaa ainakin jättää kehuskelematta asiasta. Kissojen ja ihmisten lisäksi vaskitsan uhkia ovat siili, kettu, supikoira, mäyrä, varikset ja muut petolinnut. Vaskistaa esiintyy Suomessa Vaasan ja Lieksan korkeudelle. Ahvenanmaalla vaskitsoja ei ole ollenkaan. Se on hyvin pitkäaikainen kaveri, saattaa elää jopa 30 vuotta. Ulkonäöltään se on hiekan- tai kuparinruskea. Pitudeltaan se on noin 25-40 senttiä pitkä. Vaskitsalla on liikkuvat silmäl...

Meidän paratiisissa kävi käärme. Ensimmäinen kyyhavainto yli 30 vuoteen. Vaskistoja meillä on ollut säännöllisesti. Minä olen varmaan vähän poikkeava ihminen tässäkin asiassa, mutta rakastan käärmeitä. Niissä on jotakin todella kiehtovaa. Vietin lapsuuden ja nuoruuden kesät isäni suvun mökillä Kustavissa. Siellä kyyt ja rantakäärmeet olivat ihan arkea. Meitä serkuksia ja myöhemmin serkkujen lapsia on pomppinut samoilla kallioilla vuosikaudet. Ainoastaan isäni veljeä oli lapsena purrut kyy. Äitini oli ihan hysteerinen käärmekammoinen. Olisi voinut luulla, että pelko tarttuu. Mutta ei se kyllä minuun tarttunut, ehkä olen vähän kapinallinen. Omille lapsilleni opetin jo pienestä pitäen miten käärmeisiin pitää suhtautua. Miten kuuluu kävellä, että käärme ehtii pois alta. Pitkässä heinikossa aina kumisaappaat jalassa. Eteneminen hitaasti, jotta käärme ei tule yllätetyksi. Samalla opetin, ettei käärmeissä ole mitään pelättävää. Niitä pitää kyllä kunnioittaa, mutta normaalisti kää...

Onpas taas ihana olla mökillä. Tänä vuonna kevään aloittaminen meni todella myöhäiseksi kaikenlaisten kiireiden vuoksi. Nyt sattui sopivasti viikon mittainen loma ja sääkin oli mitä ihanin. Koira on myös pitänyt koko rahan edestä hauskaa. Sehän saa olla vapaana vaan täällä mökillä. Meidän koira on "läheisriippuvainen" ja se ei juurikaan ihmisen viereltä poistu. Välillä innostuu juoksemaan talon ympäri ja tulee salamana takaisin. Vähän oli taas talvi tehnyt tuhoja. Jo viime vuonna grillikatoksen "ikkunat" olivat menneet rikki ja nyt ne olivat rikkoutuneet vielä enemmän. Appiukko on aikoinaan laittanut grillikatoksen ikkunoiksi muovia. Tikkataulu oli suorastaan räjähtänyt. Mutta se mikä vähän harmittaa on meidän juhannusruusu. Se on katkennut useasta eri kohtaan. Katolta on todennäköisesti tippunut lunta sen päälle. Saa nähdä saako sitä mitenkään elvytettyä. Olen nähnyt useamman facepäivityksen yhdessä mökkiryhmässä parsan grillaamisesta. Päätin, että nyt...

Jos omat viljelykseni eivät onnistu niin onneksi saamme edes raparperia. Siitä on kiittäminen edellistä viljelijää. Itse asiassa raparperia taitaa tulla niin paljon, etten millään saa käytettyä kaikkea. No eipä se mitään haittaa, onhan se ihan kaunis kasvi. Itse asiassa lupasin ainakin yhdelle työkaverilleni viedä vähän raparperia. Kevään alussa raparperi näyttää tältä. Se puskee maasta ulos tuollaisia punaisia palleroita. Kasvaessa se sitten alkaa tekemään isoja vihreitä lehtiä. Raparperi on siitä kiva kasvi, että sitä en edes minä onnistu tappamaan. Meidän vanhassa kodissa raparperi olikin lähes ainoa kasvi joka menestyi meidän vanhan kodin pihalla. Asuimme ennen rivitalossa jonka piha oli aika onneton eikä siihen oikeastaan juuri koskaan paistanut aurinko. Raperissahan on runsaasti oksaalihappoa. Sitä ei juuri raakana kannata syödä. Minun isäni on aikoinaan lapsena joutunut vatsahuuhteluun syötyään raparperia ja ei ole sen jälkeen koskenut kyseiseen kasviin. Rapa...

Kävin tänään taistelua mansikkamaasta. Vastustajina oli voikukat, joku raunioyrtti ja kusiaisarmeija. Jestas missä kunnossa meidän mansikkamaa onkaan. Tuo meidän puutarhapalstahan on ollut muutaman vuoden tyhjillään. Päätin, että kurkkaan noiden mansikkamaan muovien alle. Ihan ensimmäisenä huomasin kusiaisarmeijan, niitä todellakin riitti. Raunioyrtti, tai niin ainakin luulen sen olevan, ja voikukat olivat tehneeet isot juuret multaan. Kävin läpi toisen noista laatikoista ja totesin, että ainoastaan kaksi mansikantaimea oli siinä kunnossa, että niistä voisi jotakin hyötyä vielä tulevaisuudessa olla. Poistin kaikki rikkakasvit ja lisäsin vähän multaa. Täytyy varmaan mennä mansikantaimiostoksille. Alla olevasta kuvasta näkyy miltä muovin alla näyttää. Olen lukenut, että mansikkaa ei saisi kovin montaa vuotta kasvattaa samassa paikassa. Mutta toisaalta olen mansikanviljelijän lapsenlapsi ja elänyt koko lapsuuden mansikkamaalla. Ei meidän pappa kyllä mansikkapaikkaansa vaihdellu...

Hommat on nyt aloitettu palstalla. Itse asiassa olen tehnyt niin paljon hommia tällä viikolla, että jokainen lihaas on kipeä. Tänä aamuna teki tiukkaa päästä sängystä ylös, mutta lähdettiin kuitenkin hommiin. Tämä blogi muuten pitäisi nimetä uudelleen joksikin amatööri palstailijan blogiksi. Saa nähdä mitä tästä oikeasti tulee. Ensimmäisinä päivinä oli todella märkää. Kuten kuvasta näkyy niin saappaa oli ihan mudassa. Malttamattomana pyöräilin vähän joka päivä palstalle katsomaan tilannetta ja harmitti kun oli ihan vetistä. Mutta viime sunnuntaista lähtien onkin sitten ollut jo ihan hyvä tilanne. Lenkkarit riittävät hyvin jalkineiksi ja olenkin ryhtynyt puuhaan. Kivat muuten noi minun kumpparit, meidän koira on purrut ne rikki ja vesi menee läpi. Pitäisi ostaa uudet saappaat. Koira yrittää aina mökillä suojella ja estää järvelle menon ja tarraa kiinni saappaista. Meidän mansikkamaa on tosi raihnaisen näköinen. Saa nähdä saako sen jotenkin elvytettyä. Raparperi kovasti on alka...