Kävin tänään taistelua mansikkamaasta. Vastustajina oli voikukat, joku raunioyrtti ja kusiaisarmeija. Jestas missä kunnossa meidän mansikkamaa onkaan. Tuo meidän puutarhapalstahan on ollut muutaman vuoden tyhjillään. Päätin, että kurkkaan noiden mansikkamaan muovien alle. Ihan ensimmäisenä huomasin kusiaisarmeijan, niitä todellakin riitti. Raunioyrtti, tai niin ainakin luulen sen olevan, ja voikukat olivat tehneeet isot juuret multaan. Kävin läpi toisen noista laatikoista ja totesin, että ainoastaan kaksi mansikantaimea oli siinä kunnossa, että niistä voisi jotakin hyötyä vielä tulevaisuudessa olla. Poistin kaikki rikkakasvit ja lisäsin vähän multaa. Täytyy varmaan mennä mansikantaimiostoksille. Alla olevasta kuvasta näkyy miltä muovin alla näyttää. Olen lukenut, että mansikkaa ei saisi kovin montaa vuotta kasvattaa samassa paikassa. Mutta toisaalta olen mansikanviljelijän lapsenlapsi ja elänyt koko lapsuuden mansikkamaalla. Ei meidän pappa kyllä mansikkapaikkaansa vaihdellu...

Hommat on nyt aloitettu palstalla. Itse asiassa olen tehnyt niin paljon hommia tällä viikolla, että jokainen lihaas on kipeä. Tänä aamuna teki tiukkaa päästä sängystä ylös, mutta lähdettiin kuitenkin hommiin. Tämä blogi muuten pitäisi nimetä uudelleen joksikin amatööri palstailijan blogiksi. Saa nähdä mitä tästä oikeasti tulee. Ensimmäisinä päivinä oli todella märkää. Kuten kuvasta näkyy niin saappaa oli ihan mudassa. Malttamattomana pyöräilin vähän joka päivä palstalle katsomaan tilannetta ja harmitti kun oli ihan vetistä. Mutta viime sunnuntaista lähtien onkin sitten ollut jo ihan hyvä tilanne. Lenkkarit riittävät hyvin jalkineiksi ja olenkin ryhtynyt puuhaan. Kivat muuten noi minun kumpparit, meidän koira on purrut ne rikki ja vesi menee läpi. Pitäisi ostaa uudet saappaat. Koira yrittää aina mökillä suojella ja estää järvelle menon ja tarraa kiinni saappaista. Meidän mansikkamaa on tosi raihnaisen näköinen. Saa nähdä saako sen jotenkin elvytettyä. Raparperi kovasti on alka...

Mikähän mahtaa riivata minun taimiani? Osa niistä on lopettanut kasvun kokonaan, osa lähes kokonaan. Ainoat mitkä oikeasti kukoistavat ovat köynnökseni ja härkäpavut. Tomaatit eivät ole kasvaneet juuri ollenkaan ensimmäisen kasvupyrähdyksen jälkeen. Tämähän on ensimmäinen vuosi kun ylipäätään yritän jotakin kasvattaa. Osa kurkuista on edes vähän kasvanut, mutta nekin näyttävät jotenkin kitukasvuisilta. Pavut olen todennäköisesti laittanut itämään ihan liian aikaisin, niiden kanssa taidan olla pulassa ennen kuin ne voidaan siirtää ulos. Ensi viikoksi on taas luvattu kaikkea muuta kuin hyvää ilmaa. Muutamana päivänä olen vähän ollut puuhailemassa puutarhapalstallani. Kylvin valkosipulit maahan, toivottavasti ne edes tuottavat jotakin satoa. Raparperi sentään näyttää lähteneen kasvamaan. Saa nähdä onko meidän ensi kesän sato pelkkää raparperia.

Luin, että valkosipulia voi kasvattaa kotioloissa. Syksyllä kun saatiin meidän puutarhapalsta, mietin että pitäisikö laittaa tulemaan valkosipulia. Olin ymmärtänyt, että valkosipuli pitää laittaa tulemaan nimenomaan syksyllä. Nyt kun olen tutkinut asiaa niin onkin erikseen talvi- ja kesävalkosipulia. Pääsiäiseksi ostin kaupasta valkosipulia ja ne oli todella isosti versonneet. Lähdin tutkimaan tarkemmin, että voisiko valkosipulia kasvattaa ihan sisälläkin. Päätin kokeilla ja pistin maanantaina illalla valkosipulin ruukkuun. Nyt muutamaa päivää myöhemmin se jo puskee versoa. Olipa kiva huomata, että tuotosta alkaa tulemaan näin nopeasti. Noita versojahan voi käyttää ruoanlaitossa. Eli vaikka sipuleita ei tulisikaan niin versot menee hyötykäyttöön. Tästä intoutuneena on pakko laittaa meidän palstalle  myös valkosipulia tulemaan.

Apua, minulta loppuu tila. Taimen alkuja on ihan kaikkialla. Ikkunalaudat pursuaa ruukkuja. Onkohan tämä touhu lähtenyt vähän lapasesta? Pitääköhän lähteä etsimään isompaa kotia, jossa olisi enemmän ikkunalautoja. :)

Meillä on nyt kevätkylvöt aloitettu. Saa nähdä miten onnistuu, minulla kun ei todellakaan viherpeukaloa ole, tai jos on niin se on keskellä kämmentä. Nyt on kylvettynä mm. samettiruusuja, jotain köynnöskukkia, lehtikaalia, palmukaalia, erilasia yrttejä ja pinaattia. Olikohan vielä jotakin muutakin. Tuntuu, että kylvölaatikoita on ihan kaikkialla. Nämä samettiruusujen siemenet oli kyllä todella veikeän näköiset. Paketin avattua piti ihan mennä googlaamaan, että todellako näiden pitää tältä näyttää. Saa nähdä onko tuo vanha kakkuvuoka huono valinta laatikoksi, mutta se oli juuri sopivan kokoinen ja muotoinen. Tai no, saattaa olla että siemenet ovat siitä huolimatta liian tiiviisti. Samettikukkia varten kylvömulta levitetään purkkiin tms. ja siemenet levitetään ihan pinnalle. Niiden päälle ei laiteta ollenkaan multaa. Alkuun suihkuttelu oli ehkä vähän haastavaa kun siemenet meinasi lähteä suorastaan lentoon. Olen suihkutellut kylvöstä kerran päivässä. Kylvös ei saa olla liian mä...

Kevättä kohti mennään ja kauhea hinku olisi päästä palstailemaan. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy niin matka on kuitenkin vielä pitkä. Meidän palstalla on ainakin 30 senttiä lunta. Saa nähdä miten pitkään tuon sulaminen kestää. Ja ylipäätään kun on ensimmäinen kevät niin ei ole aavistustakaan miten märkä tuo meidän palsta on. Mutta sen näyttää aika. Siemenostoksilla ollaan kuitenkin käyty. Lähti vähän lapasesta. Nyt on hommattuna niin paljon kaikenlaista, että mahtaakohan koko palstalle edes mahtua. Oli muuten kyllä todella vaikea tehdä päätöstä, että mitä halutaan viljellä. Plantagenin sivuille kun meni niin tuli melkein ahdistunut olo, haluan kokeilla noita kaikkia. Yritän nyt kuitenkin ensimmäisenä vuotana lähteä maltillisesti liikkeelle ja yritin valita mahdollisimman helppoja kasvatettavia. Ja ylipäätään ei ole mitään tietoa siitä, että miten hyvin meidän palstalla mitään edes kasvaa.